Marginalia

maaliskuu 14, 2007

Peili ja varasto

Filed under: Uncategorized — thannikainen @ 11:03 am

Niin & Näin -lehti on kustantanut Kari Väyrysen kirjan ”Ympäristöfilosofian historia”. Täytynee perehtyä siihen. Eilen Hesarissa oli teoksesta Pekka Wahlstedtin kirjoittama referaattityyppinen arvostelu.

Kirja näemmä purkaa osittain käsitystä, että ympäristöongelmat ovat alkaneet vasta modernin länsimaisen kulttuurin voittokulun myötä. Se on paikallaan, koska ihmisen ja luonnon suhde on ollut aina enemmän tai vähemmän ongelmallinen. Primitiivisten kulttuurien ”harmoninen” luontosuhde kumpusi usein vain siitä, ettei niillä ollut käytössä tarpeeksi tehokkaita välineitä luonnon hyödyntämiseen.

Metsästäjä- keräilijäheimot metsästivät eläinlajeja sukupuuttoon, ja ekokatastrofeja on tapahtunut kautta ihmislajin historian. Ne ovat noudattaneet samaa kaavaa: kasvava väestö ahmaisee luonnonvarat, ja hupenevista luonnonvaroista käytävä kilpailu tuhoaa lopulta ihmisyhteisönkin. Ero nykyaikaan on siinä, että ennen ekokatastrofit olivat alueellisia.

Länsimaisen kulttuurin syntilista on pitkä, mutta ne kulttuurit, jotka ovat viime vuosisadalla nousseet mahtitekijöiksi länsimaiden rinnalle, eivät ole osoittaneet maltillisempaa asennetta luonnon hyväksikäytössä. Todellinen tuomiopäivän kone taitaa olla käynnissä Kiinassa ja Intiassa, jotka päättäväisesti yrittävät kohottaa miljardiväestönsä elintason eurooppalaisiin standardeihin. Sitä ei Maapallo mitenkään kestä, mutta sitä on turha selittää aasialaisille, jotka eivät vielä ole nähneet edistyksen varjopuolia. Heille kasvu on uutta, jännittävää ja hienoa. He tekevät sen, koska pystyvät siihen.

Wahlstedtin arvostelussa sivutaan myös valistuksen ja romantiikan luontokäsitysten eroja. Vastapoolit ovat valistuksen mekaaninen ja romantiikan elävä luonto. Romantiikan ansio oli mekanistisen käsityksen kritiikki, mutta omaan korvaani kalskahtavat romantikkojen runolliset puheet ”rajattomasta” ja ”käsittämättömästä” luonnosta.

Todellisuudessa luonto ei ole rajaton eikä käsittämätön. Jos metsästä alkaa järjestelmällisesti kaataa puita, ja varsinkin jos apuna on moottorisaha tai joku pyörillä tai telaketjuilla varustettu moottoriajoneuvo, ennen pitkää puut loppuvat ja metsä lakkaa olemasta. On myöskin varmaa, että luonto toimii tiettyjen käsitettävien lainalaisuuksien mukaan kuten sivilisaatiokin. Eri asia on, onko meillä koskaan kapasiteettia kokonaan ymmärtää näitä lainalaisuuksia. Emme voi tietää, mitä käen tai ahman päässä liikkuu. Siksi luontoon pitäisi suhtautua kunnioittavasti ja sitä pitäisi lähestyä tietyllä varovaisuudella, mikä pätee toisen ihmisenkin suhteen. Emmehän pääse hänenkään pääkoppansa sisään.

Romantiikan aikakausi lieve- ja jälki-ilmiöineen tuotti joitakin hämmentäviä taideteoksia ja kiinnostavia yksilöitä. Mutta minusta on aina tuntunut vastenmieliseltä romantiikalle tyypillinen oman tunteen ihastelu, siinä piehtarointi. Taide, joka hekumoi ilmaisemillaan tunteilla herättämättä niitä vastaanottajassa, ei kanna mihinkään. Hyvä esimerkki on Eugène Delacroix´n maalaukset. Olen aina ihmetellyt, miten niin älykäs ihminen kuin Charles Baudelaire ihaili Delacroix´n tuherruksia, joista puuttuu kaikki koherenssi. Yhtä käsittämätöntä on, että Delacroix sai hirvityksillään suuren erootikon maineen. Nykyään aiheettomasti väheksytty Delacroix´n aikalainen ja kiistakumppani Ingres ymmärsi erotiikasta paljon enemmän ja oli muutenkin kiinnostavampi taiteilija.

Mutta en nyt halua eksyä sivupoluille. Tarkoitukseni oli sanoa, etteivät valistus ja romantiikka ole lopulta kovin kaukana toisistaan, kuten Novalis huomasi, ja tämä pätee luontokäsityksiinkin. Siinä missä luonto oli valistusfilosofille käytännöllisellä järjellä määriteltävä varasto, se oli romantikolle lähinnä oman tunteen peili. Kumpikaan ei osannut nähdä luontoa täysin omalakisena kokonaisuutena, joka on ihastuttavan välinpitämätön ihmisen aivoituksia kohtaan.

Mainokset

3 kommenttia »

  1. ”Olen aina ihmetellyt, miten niin älykäs ihminen kuin Charles Baudelaire ihaili Delacroix´n tuherruksia, joista puuttuu kaikki koherenssi.”

    Moni ihminen katsoo taidetta tunteella eikä välttämättä analysoi näkemäänsä. Ei vaikka olisi kuinka älykäs. Tämä voisi olla yksi selitys. 🙂

    kommentti Kirjoittanut ruu morbidi — maaliskuu 14, 2007 @ 9:26 pm | Vastaus

  2. Minusta missään taidekokemuksessa älyä ja tunnetta ei voi erotella toisistaan – se on keinotekoista, ja jos jotain kohdetta tarkastellaan pelkästään jomman kumman varassa, sitä tulkitaan vääjäämättä väärin… jos teos itsessään puolestaan ei aktivoi kuin toisen näistä, se on yleensä surkea. Älyn ja tunteen synteensi on välttämätön taidekokemukselle.

    kommentti Kirjoittanut Ville-Juhani — maaliskuu 15, 2007 @ 8:01 am | Vastaus

  3. En mielestäni sanonut oheisessa kirjoituksessa juuri mitään taidekokemuksesta, siis siitä millä tavalla ihminen katsoo taidetta. Olen pitänyt itsestäänselvänä tuota Ville-Juhanin toteamusta, että onnistunut taidekokemus vaatii sekä älyn että tunteen aktivoitumista.

    Kritisoin sellaista, lähinnä romanttista, taidetta, jossa taiteilija korostaa ja ihastelee omaa tunnettaan ja odottaa yleisönkin ihastelevan sitä. Sellainen vieraannuttaa minut, koska pidän enemmän teoksista, joissa tunne on taustavoimana, käyttömoottorina, ja sitä kautta läsnä jokaisessa yksityiskohdassa.

    Tärkeämpää kuin tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen on niiden herättäminen. Romanttisen omassa emootiossa rypemisen yhtä tympeä vastine on nykyään suosittu oman älyn ihastelu, joka ilmenee tyhjänä ”kokeellisena” nokkeluutena ja oppineisuuden esittelynä.

    kommentti Kirjoittanut thannikainen — maaliskuu 16, 2007 @ 1:28 pm | Vastaus


RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: