Marginalia

maaliskuu 28, 2007

Poeettisesti korrekti

Filed under: Uncategorized — thannikainen @ 9:30 pm

Vuoden ensimmäinen Kerberos on saatettu turvallisesti painoon. Täytyy myöntää, että välillä mitään tuottamattoman lehden kokoaminen tuntuu taakalta kaikkien muiden töiden kasaantuessa. Mutta edelleen valmiin lehden näkeminen pyyhkäisee kaikki tuskastelut unohduksiin. Sanoin joskus haastattelussa, että Kerberos on kirjallisista töistäni ainoa, johon olen tarpeeksi tyytyväinen. Se on myös foorumi, jonka puitteissa voin tehdä aivan mitä haluan, ja joka myös löytää varmuudella yleisönsä, kun numero lähtee postissa parillesadalle tilaajalle.

Uudesta Kerberoksesta tuli teemanumero otsikolla politiikka. Vasta taiton jälkeen muistin, että Tuli&Savun seuraavan numeron teema taitaa olla sama. No, tässä ei muutenkaan ole kyse plagioinnista eikä ”vastanumeron” tekemisestä; uskoakseni Kerberoksen ja Tulen lähestymistavat poikkeavat toisistaan. Kuten useimmat Kerberoksen teemanumerot, tämäkin on varsin väljä. Teema rakentuu lähinnä muutamasta pitkästä puheenvuorosta politiikan tiimoilta. Pääjutut ovat Panu Tuomen essee, Vladimir Sorokinin suomennettu haastattelu ja Christopher Laschin suomennosessee.

Runoja löytyy Satu Lepistöltä, Jarkko Tontilta ja Harry Salmenniemeltä. Proosapuolta edustaa irlantilaisen Frank O’Connorin novelli, jonka suomennos on minun. O’Connorin löytämisestä kuuluu kiitos Ville-Juhani Sutiselle, joka pari kuukautta sitten Dublinissa käydessään osti O’Connorin novellikokoelman antikvariaatista. Lainasin kirjan Sutiselta ja vaikutuin harvinaisen vahvasta novellitaiteesta. Ilman tätä yhteensattumaa olisin edelleen yhtä tietämätön tästä kotimaassaan postimerkkiinkin päässeestä kirjailijasta kuin suurin osa suomalaisista.

Panu Tuomi kirjoitti mielenkiintoisen puheenvuoron poliittisesta ja poeettisesta korrektiudesta. Viittasin siihen jo pääkirjoituksessa, mutten malta olla kommentoimatta paria yksityiskohtaa esseen sisällöstä, koska aihe on lähellä sydäntäni.

Tuomi kirjoittaa: ”(…) olen lanseerannut oman termini poeettinen korrektius; sen tarkoitus on korostaa henkilökohtaisen moraalin tärkeyttä suhteessa yleiseen moraaliin (eli poliittiseen korrektiuteen), joka helposti tuudittaa ihmisen laiskuuteen ja saa tämän hokemaan pelkkiä ulkoa opittuja lainaviisauksia.”

Tuomen lause sai minut miettimään, miten hankalaksi poeettisen korrektiuden tai henkilökohtaisen moraalin viljely on tullut. Kaikki kunnollinen taide, moraalinen harkinta ja toimiva keskustelu lähtee tosiasioiden tunnustamisesta. Poliittinen korrektius on puolestaan mennyt niin pitkälle, että tietyistä tosiasioista pitää poliittisen korrektiuden nimissä vaieta.

Otan esille näemmä pysyvästi tapetille naulatun rasismikysymyksen. Luin pari viikkoa sitten antropologista, joka oli tutkinut Etelä-Amerikkalaista intiaaniheimoa, jonka ainoat elinkeinot ovat edelleen metsästys, keräily ja pienimuotoinen maanviljely. Tiedemies tutki lähinnä heimon kieltä ja huomasi, että sanavarasto on suppea ja merkityserot välittyvät lähinnä kurkkuäänteillä. Heimolla ei myöskään ollut historiaa sellaisena kuin me asian ymmärrämme: yksittäisten heimon jäsenten ”historiallinen muisti” ei ulottunut omia isovanhempia kauemmas.

Kesti kauan, ennen kuin tutkija uskalsi julkaista tuloksensa, koska hän pelkäsi, että häntä syytettäisiin rasismista. Rasismisyytöksiä ei lopulta kai liiemmin tullut, mutta merkityksellistä on, kuinka hyvin sisäinen etukäteissensuuri toimii. Vielä hurjempaa on se, että pelkkä erilaisuuden toteaminen käy rasismista.

Toinen esimerkki samasta ilmiöstä on muutaman vuoden takainen tapaus Tatu Vanhanen. Siis emeritusprofessori ja pääministerin isä, joka tutki rotujen älykkyyseroja ja väitti mustia keskimäärin vähemmän älykkäiksi kuin valkoisia. Hesarin kuukausiliitteen juttu Isä-Vanhasen rotuteorioista nosti ison äläkän ja johti rikostutkintaan.

Nopea tarkastelu osoittaa, että Vanhasen tutkimustulokset ovat monessa suhteessa kyseenalaisia: älykkyystestit eivät välttämättä sovellu kaikkiin kulttuureihin, älykkyyden määrittely lähinnä matemaattiseksi ongelmanratkaisukyvyksi on pulmallinen, jne. Mutta seuranneessa keskustelussa vähemmistö Vanhasen vastustajista yleensä otti nämä seikat esille. Sen sijaan he keskittyivät syyttämään Vanhasta natsiksi ja rasistiksi.

Kaikki keskustelun perussäännöt unohdettiin. Kun joku esittää tiettyihin faktoihin tai tutkimustuloksiin perustuvan väitteen, se pitäisi yrittää kumota kyseenalaistamalla tulokset tai esittämällä niitä vastaan puhuvaa tutkimusmateriaalia. Mutta Vanhasen johtopäätökset olivat poliittisen korrektiuden ideologian vastaisia, joten hän ei mitenkään voinut olla oikeassa. Julkisen ja yksityisen keskustelun perusvire on valitettavan usein tämä: olet väärässä, koska näkemyksesi loukkaa tunteitani.

Mietitäänpä vaihtoehtoa, että Vanhanen olisikin oikeassa: valkoiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin mustat. Entä sitten? Tekisikö se mustista jotenkin huonompia ihmisiä ja antaisi älykkäämmille oikeuden kohdella heitä miten vain?

Esiin nousee sama vinoutuma kuin edellä mainitun antropologin tapauksessa. Ilmeisesti poliittisen korrektiuden vaalijoiden mielestä jo se, että jotkut ihmiset ovat erilaisia kuin me (valkoiset, keskiluokkaiset Eurooppalaiset) riittää tekemään heistä huonompia. Vanhanen ei missään vaiheessa väittänyt tällaista. Minusta poliittiseen korrektiuteen hysteerisesti suhtautuvien pitäisi tarkastaa ideologiset taustaoletuksensa vähintään yhtä perusteellisesti kuin he edellyttävät muiden tekevän.

Yksi taustaoletuksista on, että tiettyihin ryhmiin kuuluvat ihmiset ovat automaattisesti uhreja. Mustat, maahanmuuttajat, naiset, homot… Valkoinen heteromies on taas automaattisesti riistäjä.

Sopii kysyä, ketä tämä uhrimyytti palvelee. Varmastikaan ei ensi sijassa ”uhreja” vaan poliittista retoriikkaa, joka sekin on vallankäytön väline. Ja tietenkin niitä, jotka edistävät uraansa ja saavat moraalisen oikeassaolemisen tuottamaa tyydytystä ”sorrettujen puolustamisella.”

Mainokset

5 kommenttia »

  1. ”The highway’s jammed with broken heroes on a last chance power drive” down in junglelands. Tai siiskun tuota mistä sitä edellistä numeroa saa? Saako mistään? Ei löydy ainakaan Turun Akateemisesta. Tuo mulle se ja elämäs ja tuu juhliin, meitsi haluu ryyppäillä sun kaa.

    kommentti Kirjoittanut klappco — maaliskuu 30, 2007 @ 12:07 am | Vastaus

  2. Voin lähettää sinulle kappaleen edellistä numeroa, jos laitat osoitteesi. Kannattaa myös kysyä Hytösen Villeltä, hänellä saattaa olla pari ylimääräistä.

    Jos tarkoitat juhlilla niitä 14.4. aktualisoituvia, näyttää pahasti siltä, että olen silloin Hämeenlinnassa opettamassa. Mutta kyllä näitä tilaisuuksia tarjoutuu.

    Tuo sitaatti taisi olla Bruce Springsteenin kappaleesta ”Jungle Land”, ellen pahasti erehdy. ”Born to run” ja ”Darkness on the edge of town” ovat rautaisia levyjä.

    kommentti Kirjoittanut thannikainen — maaliskuu 30, 2007 @ 12:06 pm | Vastaus

  3. Olisin kai voinut pohtia Kerberosta kotoisilla sivuillanikin,
    ei ole mukamas aikaa ollut.
    Mutta viimeinen Kerberos (ainakin tuntui) oli parhaita Kerberoksia.

    Samalta tuntuu kun tulee Tuli ja Savukin,
    joskus jopa Parnassonkin kohdalla tuntuu hyvältä kun selaa tuoretta lehteä.

    Mutta tsemppiä!

    Toivoo

    Tikkis Turun Raunistulasta

    kommentti Kirjoittanut tikkis — huhtikuu 4, 2007 @ 6:16 pm | Vastaus

  4. Tatu Vanhasen tapauksen aikoihin esitettiin kuitenkin joitakin soraääniä, niin tiedeyhteisössä kuin sen ulkopuolellakin. Kannattaa lukea esim. nämä:

    http://www.halla-aho.com/scripta/tatu_vanhasesta.html

    http://www.halla-aho.com/scripta/tatu_vanhasesta_osa2_vaihtelun_olemus.html

    http://www.halla-aho.com/scripta/tatu_vanhasesta_osa3_siilipuolustus.html

    kommentti Kirjoittanut Adelphi — huhtikuu 14, 2007 @ 10:25 pm | Vastaus

  5. Em. Satu Lepistö kyselee, koska uunituoretta olisi tarjolla? Eli koska näitä lehtilämpimäisiä tulee?

    kommentti Kirjoittanut Satu Lepistö — huhtikuu 21, 2007 @ 10:00 pm | Vastaus


RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: